24. helmikuuta 2013

Jos vaan aikaa voisi kelata

Tänään (eilen) tuli koettua ehkä kamalin hetki kaneihin liittyen ikinä. Ennen kuin selitän koko jutun mun on pakko sanoa että tunnen itseni tällä hetkellä tämän takia ehkä maailman huonoimmaksi ja epävastuullisimmaksi kaninomistajaksi. Joten, eilen en juurikaan käynyt kaneja moikkaamassa ennen iltaa jolloin jaan kaikille pelletit ym. Yleensä viikonloppuisin ja lomalla käyn kanilassa pari kertaa päivällä mutta eilen kaikessa kiiressä kävin vain äkkiä heittämässä hevoset pihalle enkä kaneja jäänyt sen kummemmin tarkistelemaan tai heiniä jakamaan (mikä mun olisi todella tarvinnut tehdä!!). Illalla kun tulin tallille huomasin että kerroshäkin edessä oli 3 kuollutta poikasta. Ensimmäiset ajatukset mitä tuli päähän, oli mitä milloin häh. En todellakaan tiedä milloin ja miten on voinut olla mahdollista että joku on astunut Ritan mutta niin oli sitten käynyt. Kaikki poikaset olivat siis kauniita mustia ottereita joten sen perusteella isänä toimi Winny. Pienen järkytyksen ja ihmettelyn jälkeen löysin vielä 3 muuta poikasta ympäri kanilaa, kuolleina. Yhden poikasen ympärille Rita oli nypinnyt itsestään pari karvatuppoa mutta ne eivät pientä paljon auttaneet.. Mä olen oikeasti ihan mielettömän pettynyt ja vihainen itselleni tästä, miksen vaan voinut "tuhlata" huimaa kahta minuuttia elämästäni ja jakaa niitä heiniä päivällä jotta Rita olisi voinut tehdä poikasilleen pesän ja ne kaikki olisivat nyt elossa? Vaikka nuo poikaset eivät todellakaan olleet suunniteltuja eikä toivottuja, niin mielummin olisin löytänyt ne tyytyväisinä pesästä tuhisemasta kuin eri puolilta kanilaa kylmettyneinä. Tässä taas nähdään miten ihminen (oikeastaan vaan minä, en voi yleistää että muut olisivat yhtä saamattomia ja laiskoja) on itsekäs ja sitten lemmikit kärsivät siitä. Eniten mua säälittää tässä tapauksessa Rita, voin vaan kuvitella miten hädissään se raasu yritti kyhätä pienille poikasille pesää kun heinää ei ollut.. Tämän jälkeen musta oikeasti tuntuu että mulla ei pitäisi olla oikeutta pitää lemmikkejä, okei en voinut tietää että Rita oli saamassa poikasia mutta silti. Ei se olisi ollut niin vaikeaa laittaa niitä heiniä, jokatapauksessa se olisi pitänyt tehdä. Voi kuinka mä toivonkaan että olisin kirjoittamassa nyt teille tässä siitä että löysin eilen illalla kanilasta 6 pullukkaa poikasta lämpöisestä pesästä, mutta ei.

Pahoittelut tähän loppuun postauksen kuvattomuudesta ja siitä että meistä ei ole kuulunut hetkeen mitään. Yritän saada tänne muutaman päivän sisällä jotain vähän iloisempaa ja mielenkiintoista kera kuvien.

3 kommenttia:

  1. Onkoha toi jotenki periytyvää ku kusi ton poikueensa? Meinaan Åsallahan oli Niklaksen kanssa sillon vahingot kun Åsa oli joku 6-8kk ja synnytti kanssa pitkin häkkiä poikasia mitkä oli sit kylmettyny...

    Mut harmi juttu kyllä :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. jeep :( no voi olla, toivottavasti se poikue onnistuu sillon loppukeväästä!

      Poista