häpipöörtdei

Jo kaksi vuotta yksi pieni kiusankappale on valloittanut maailmaa... Se tarkoittaa siis sitä että Winny vietteli tänään vähän myöhäisiä 2-v juhlia, oikea päivä oli 24.1 mutta enhän minä puupää sitä muistanut sillon. Leivoin synttärisankarille tuollaisen alempaa löytyvän kakun ja kanien keksejä, hyvin ne maistuivat myös "synttärivieraille" eli muille jänöille. Yleensähän en siis juhlista kanien synttäripäiviä ihan näin paljoa ja isosti mutta Winny on erityistapaus :') Ja niille vielä tiedoksi jotka eivät tiedä, Winny on siis mun ensimmäinen kääpiöjänis ja samalla syypää koko kasvatuksen ja aktiivisemman kaniharrastuksen aloittamiseen. Ilman Winnyä en siis kirjoittelisi teille ja uskoisin että mun elämä olisi aikaa tyhjää ja tylsää, en ole katunut hetkeäkään Winnyn hankkimista vaikka se osaakin välillä olla oikea pieni kiusankappale. Hieman hermoja raastavasta luonteestaan huolimatta Winny on yksi parhaista asioista mitä mulle on tapahtunut ja siksi erityinen kani mulle. Tietenkin rakastan muitakin kaneja enkä pidä ainuttakaan vain pelkkänä kanina tai jonkinlaisena jalostuseläimenä, en missään nimessä. Mutta tämän avulla toivottavasti ymmärrätte miksi tämä hulivili on niin tärkeä mulle. Joten, hyvää synttäriä rakas Winnyrä!

iloinen omistaja ja vähän tympeän oloinen synttärisankari

Ps. Voisin laittaa tuon keksiohjeen tänne blogin puolelle, löytyiskö kiinnostuineita?

LU-13

Jyväskylässä tuli siis vietettyä koko viikonloppu kanien kanssa ja tulipa huomattua että en todellakaan nauti kanien kanssa matkustamisessa täydessä junassa, note to myself: älä ota enää puuboxia junaan, ikinä. Kurjasta matkustustavasta huolimatta parit hyvät pisteetkin saatiin ja etenkin Ginasta sai olla ylpeä! Ensimmäistä kertaa oli siis mun oma kasvatti ulkomuodossa ja vaaveli saikin komeat 94,5+kuma+vsp, hieno Gina :') Voin sanoa että mun leuat loksahtivat auki kun näin arvostelupaperin sillä en suoraansanottuna olisi osannut odottaa yli 93.

Toinen ylpeydenaihe on pikku-Helmi: pallero oli myöskin ensimmäisissä näyttelyissään ja sai 94,5+kuma sekä oli paras venäläiskuviollinen kääpiörotuinen kani.

tosi iloisena

Amira ja Biel taas olivat pieniä pettymyksiä (okei, ehkä pettymys on vähän väärin sanottu), Biel sai 93p mikä on tietenkin ihan hyvin mutta Biel on saanut samat pisteet ollessaan paljon huonomassa kunnossa joten kieltämättä odotin vähän parempia pisteitä.

Amira taas veti nollat, mitä vähän pelkäsinkin. Amiralla on siis toisessa etutassussa valkoinen täplä, mikä ei sinne todellakaan kuulu ja sen takia nuo nollat tuli, pakko vielä mainita että Amira poseerasi tosi upeasti pöydällä joten olen ylpeä pikkuisesta!

Jos joku huomasi ettei Sonya ollut mukana vaikka pitikin, niin nyt tulee varmaan aika kertoa varför: belgianjänis-Rita päätti ottaa vähän erää Sonyan kanssa ja kuten arvata saattaa, jäi kolme kertaa pienempi Sonya alakynteen ja tästä pikkuiselle jäikin sitten kaksi isoa haavaa rinnuksiin ja kylkeen. Sonya viettelee nyt sairaslomaa näyttelyistä ja kaikesta muustakin hetken jotta haavat parantuvat kunnolla. Saikulta paluun jälkeen Sonyan onkin aika jäädä toiselle lomalle, nimittäin mammalomalle: kyllä, Sonya astutetaan todennäköisesti lähiaikoina! Noh, nyt karkasi taas vähän aihe. Jokatapauksessa, kuvia tuli räpsittyä melko paljon lähinnä muiden kaneista joten tässä vähän otoksia lauantailta, sillä mun kamera päätti kuolla juuri kääpiöjänisten kohdalla joten en saanut kuvattua kaikkien omieni "suorituksia". Jos jonkun kanista löytyy tuosta alhaalta kuva ja ei halua sen olevan täällä niin tulkaa vaan sanomaan niin otan poies. Ja jos taas haluat ottaa oman kanisi kuvan niin vapaasti saa ottaa kunhan vaan mainitsee © Sanni K kun kuvaa käyttää, kannataa myös vähän kysellä oman kanin kuvia sillä kuvailin aika ahkerasti joka rotua.

Ritan hieno sisko!

Ps. Rakastuin viikonlopun aikana rexeihin... Teitä on siis varoitettu jos joskus sellaisen hankin ;)

Comeback!

Kyllä, luit oikein: olemme palanneet! Jänisten viemää-poppoo on siis täällä taas uusin kujein ja toivottavasti tällä kertaa pysyvämmin. Kuukauden mittaisella tauolla ehdittiin olla ja sen aikana ehdin tajuta että herranen aika miten tylsää tämä pupuilu olikaan kun siitä ei voinut kertoa muille, kuulostipa tyhmältä mutta niin se vaan on :D Niimpä päätin siis palautella blogin henkiin ja saada jostain uutta puhtia tähän kirjoitteluun. Ette arvaakkaan miten ihanaa oli avata tämä tyhjä tekstipohja pitkästä aikaa ja aloittaa vaan kirjoittamaan, en olisi ikinä uskonut että jäisin näin koukkuun tähän touhuun mutta tämä oikeasti vaan on niin mukavaa ja tästä tulee aina hyvälle mielelle! Ja tietenkin te ihanat lukijat, te olette kaiken a ja o :') Pienenä kertauksena siis jos joku on meidät jo unohtanut: Tämä blogi kertoo 12 päistestä kanilaumasta, pienimuotoisesta kasvattamisesta sekä vähän omistajankin aatteista tätä hullua mutta niin ihanaa harrastusta kohtaan, välillä vierailevina tähtinä saattaa esiintyä mm. hevosia ja koiria.  Uusia postauksia runsailla kuvilla pyrin tosiaan laittamaan n. kerran viikossa. Jos jotain kysyttävää tulee, niin heittäkää ihmeessä kommentilla tai sähköpostilla. Comebackin kunniaksi laitoin tuohon sivuun tuollaisen kyselyn koskien sitä mitä te lukijat haluaisitte tänne blogiin, käykääpä siis reippaasti laittamassa omaa mielipidettä jotta tästä saataisin sellainen mitä te tykkäätte lukea. Ulkoasukin muuttunee lähiaikoina.. Pitäkääpä siis silmät auki!

Kaikenlaista on ehtinyt tapahtua kuukauden aikana: Kanilassa on taas kerran vaihtunut järjestys, Lissu jäikin tyhjäksi joten astutus on edessä, LU-näyttelyt joista kotiuduttiinkin muutama tunti sitten (LU:sta tulossa oma postaus reilulla määrällä kuvia) sekä kanielämän ulkopuolellakin on sattunut ja tapahtunut. Tämä nyt kuitenkin on vain tälläinen ilmoitus-postaus meidän paluusta, ns. oikean postauksen saatte huomenna (tänään) kun päätin sairastua näin näyttelyiden kunniaksi ja elin lääkkeillä koko viikonlopun, on siis varmaan aika turhaa kuvitella kouluun menemistä joten kirjoittelen teidän "iloksenne" vähän meidän kuulumisia LU:sta ja ehkä vähän muutenkin :)

Mutta nyt tämä lievästi sanottuna väsynyt nuhanenä lähtee nukkumaan, adios amigos!

vaikeita päätöksiä

Joo eli nyt taitaa taas asiat olla niin että poistan tämän blogin koska mielestäni blogin pitää erottua joukosta ja olla oikeasti mielenkiintoinen ollakseen hyvä. Jänisten Viemää ei kuitenkaan täytä näitä mun "kriteerejä" ja en nää mitään järkeä kirjoitella tätä koska tiedän ettei suurin osa teistä lukijoista edes lue näitä postauksia vaan ovat lukijoina vaan siksi että saisivat omalle blogilleen lukijoita. Blogin poisto taisi siis alunperinkin olla hyvä ajatus, en halua ylläpitää näin tylsää ja sisällötöntä blogia joka vain hukkuu muiden eläin-blogien joukkoon eikä erotu millään tavalla. Etteivät nämä "hyvästelyt" nyt menisi ihan näin ankeiksi ja syytteleviksi niin pakko on kuitenkin kiittää teitä kaikkia oikeita lukijoita, jotka oikeasti olivat kiinnostuneet ja jopa tykkäsivätkin tästä blogista! Isot kiitokset siis teille, ilman teitä blogi ei olisi pysynyt näinkään kauaa pystyssä ja teidän ansiosta oon saanut suurta innostusta tähän kirjoitteluun :) Annan tämän nyt olla muutaman päivän jonka jälkeen poistan blogin.

Näin ankeista uutisista huolimatta koko kani-poppoo toivottaa kaikille teille tosi hyvää alkanutta vuotta ja onnea vuodelle 2013! Ehkä me vielä joku päivä palataan, who knows?