Mun tunnelmat on nyt niin epätodelliset ja surulliset. Ihana pikku Isani, se täydellinen kani josta oon haaveillut on nyt kadonnut. Joku oli tallilla käydessään unohtanut ovet auki ja Isa oli tavalliseen tapaan taiteillut tiensä pihalle aitauksestaan, ja nyt se ressukka kyyhöttää jossain.. Toivottavasti. Oon kieltämättä menettänyt melkein täysin toivoni siitä että Isa vielä löytyisi koska me asutaan metsän vieressä ja tallilla kuhisee naapurien kissoja. Lisäksi meillä ja naapurissa asuu koiria jotka pystyisivät päästää jänösen päiviltään hetkessä. Nyt ei auta kun vaan toivoa parasta että rakas on kunnossa ja yrittää etsiä, etsiä ja etsiä. Isa on todennäköisesti mennyt tallin alle, mihin monet muutkin kanit ovat aina piiloutuneet. Eilen illalla näin kun se meni sinne ja nyt pitää vaan toivoa että se olisi siellä ja antaisi vielä kiinnikkin, yleensä se antaa ottaa kiinni ja on todella kesy mutta nyt kun Isa on ollut jo päivän vapaana niin en usko että ihan helposti vapaudestaan luopuu. Jos nyt on edes elossa enää..
Äh, nyt riittää tämä surkuttelu ja pitää kertoa vähän iloisempia uutisia! Vaikka tämä tuntuukin tosi väärältä nyt kun Isa on kadoksissa: Kanilaan kotiutuu siis tällä viikolla uusi asukki, hermeliini! Kyllä, Hohdolle se jo jonkinaikaa haaveiltu morsian :') Neitokainen on siis väriltään soopelinsininen venäläinen ja ikää taisi muistaakseni olla 6 kuukautta. Ei ole ihan tainnut pitää tämä mun itselleni tekemä lupaus että en hanki uusia kaneja enää tänä vuonna.. Hupsiiis.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti